Omavalvontasuunnitelma Sisällys
Lukijalle 2
2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen ja julkaiseminen sekä vastuunjako 5
3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat 6
4. Havaittujen puutteiden ja epäkohtien käsittely sekä toiminnan kehittäminen 24
5. Omavalvonnan seuranta ja raportointi 26
Lukijalle
Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien sekä niiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien, jotka antavat palveluja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä, pitää laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma.
Palveluntuottajan on laadittava jokaiselle palveluyksikölleen omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelut, jotka tuotetaan palveluyksikössä tai sen lukuun. Omavalvontasuunnitelman avulla varmistetaan toiminnan laatua, asianmukaisuutta ja turvallisuutta sekä seurataan asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi 14.5.2024 määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja seurannasta. Määräyksessä annetaan ohjeistusta suunnitelman sisällöstä.
Tämä Palvelukoti Vennyn omavalvontasuunnitelma on tehty Kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen mallipohjan mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman mallipohja on laadittu valmisteluryhmässä, johon kuului kuudentoista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän edustajat. Työkalu on ollut kommenttikierroksella Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkostoissa sekä hyväksytty Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Asiantuntijaneuvostossa.
1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
1.1 Palveluntuottajan perustiedot
• Palveluntuottajan nimi: Humaniores Oy
1.2 Palveluyksikön perustiedot
• Palveluyksikön nimi: Palvelukoti Venny
1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet
Ammatillinen perhekoti - kehitysvammaisten asumispalvelut:
Päivätoiminta
Palvelukoti Vennyn tiloissa (Kylänlahdentie 86 A, 81820 Kylänlahti) sekä Merilänhovissa (Kainuuntie 96, 81700 Lieksa) Palvelukoti Vennyn omille perhehoidossa oleville kehitysvammaisille, jolloin päivätoiminta tuotetaan enintään neljälle asiakkaalle.
Toiminta-ajatus:
Palvelukoti Venny on kehitysvammaisille aikuisille tarkoitettu ammatillinen perhekoti. Asiakkaiden tukena on ympärivuorokautinen ohjaus ja tuki. Tuen määrää voidaan säädellä kunkin asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Tavoitteena on tarjota palvelukodin asiakkaille pysyvä koti ja mielekästä, toimintakykyä ylläpitävää tekemistä ja päivätoimintaa.
Palvelukodin päivätoiminta on järjestetty sekä Humaniores Oy:n Kylänlahden että Merilänhovin yksiköissä. Kylänlahdessa on mahdollisuus kiinteistönhoitoon, pieniin rakennustehtäviin, eläintenhoitoon ja puutarhatöihin. Merilänhovissa puolestaan on kiinteistönhoitoa sekä kierrätysliikkeen ja huoneistohotellin avustamistehtäviä, joissa asiakkaiden on mahdollista tehdä mielekästä työtä.
Asiakkaiden terveystilannetta seurataan tiiviisti ja terveydestä huolehditaan tarkalla ravinnon suunnittelulla ja päivittäisen liikunnan sisällyttämisellä ohjelmaan.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Palvelukoti Vennyn arvot pohjautuvat humanistiseen maailmankatsomukseen, jossa keskeisellä sijalla ovat ihmisen ainutkertaisuus, suvaitsevaisuus, tasaveroisuus ja monikulttuurisuus, niin että asiakkaan omaa ja hänen taustastaan lähtöisin olevaa arvomaailmaa kunnioitetaan.
Tuemme asiakasta takaamalla hänelle turvallisen ja kodikkaan arjen rutiineineen ja mahdollisuuden myös juhlia elämänsä merkkitapahtumia. Asiakkaat saavat tukea arjenhallinnan taitojensa ylläpidossa ja kehittämisessä, opiskelussa, työtoiminnassa ja harrastuksissa.
Arkeemme kuuluvat toisaalta selkeät yhteisön pelisäännöt mutta yhtäältä joustavuus, jossa kuuntelemme asiakkaiden toiveita ja mielipiteitä. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi palvelukodissamme ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Yhteisistä pelisäännöistä neuvottelemme niin, että jokainen ymmärtää niiden merkityksen ja oman roolinsa yhteisön jäsenenä. Tärkeä näkökulma on myös asiakkaan oman tulevaisuutensa huomioon ottaminen kaikissa hänen asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Painotamme asiakkaan läheisten ja hänen tukihenkilöidensä kanssa tapahtuvan yhteistyön tärkeyttä ja ymmärrämme niiden merkityksen omatoimisuuden kasvun prosessissa. Vaalimme tärkeän tukiverkoston säilymistä.
Vennyn käytännön toiminta perustuu sosiaalipedagogiseen näkemykseen, jonka avainsanoja ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys. Muita tärkeitä toimintaperiaatteita ovat tavoitteellisuus, joustavuus ja työn tekemisen oppiminen. Nämä periaatteet läpäisevät kaikkea palvelukotimme toimintaa.
Nämä periaatteet konkretisoituvat eläinavusteisessa pedagogiikassa. Eläintoiminnassa opitaan toimimaan eläintä ja luontoa kunnioittaen yhdessä, toisensa huomioiden ja toinen toistaan auttaen niin, että toiminta on sekä yksilön että koko yhteisön kannalta turvallista. Eläinten, asiakkaiden ja ohjaajien välinen vuorovaikutus on elämää eheyttävä elementti. Erityisen merkittävää on asukkaan mahdollisuus ottaa vastuuta yksittäisen elämän hoitamisesta ja sen tarpeiden huolehtimisesta. Tällä mahdollisuudella on myös merkittävä vaikutus asiakkaan itsetunnon vahvistumisessa.
Elämäntilanteen kartoittaminen ja tulevaisuuden päämäärien asettaminen sujuvat luontevasti yhdessä asioita tehden ja jutellen. Eläimet voivat toimia yhteydenrakentajana ohjaajan ja sellaisenkin asiakkaan välillä, joka on menettänyt luottamuksensa ihmisiin elämänvaikeuksiensa myötä.
Kodikas arki, eläintoiminta, luonto- ja puutarhatoiminta sekä kahvila- ja hotellityö muodostavat tällä hetkellä palvelukodissamme ne puitteet, jossa tuetaan asiakkaiden sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Palvelukodissa pyritään toteuttamaan säännöllisesti sekä lyhyempiä kotimaan- että pitempiä ulkomaanmatkoja. Olemme tutustuneet palvelukodin asukkaiden kanssa Viroon, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
VERSIO 1.1: 3.6.2020
Omavalvontasuunnitelma on sellaisenaan asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä tai edustajiensa sekä palveluyksikön henkilöstön saatavilla. Omavalvontasuunnitelma ei julkisena asiakirjana sisällä salassa pidettävää TAI turvaluokiteltua tietoa.
Omavalvontasuunnitelma toimii työvälineenä, joka ohjaa palveluyksikön henkilöstön käytännön työtä ja toimintaa. Suunnitelma laaditaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä palveluyksikön henkilöstön kanssa. Ajantasainen omavalvontasuunnitelma on palveluyksikön henkilöstön tiedossa ja saatavilla kaiken aikaa. Omavalvontasuunnitelman muutoksista tiedotetaan henkilöstöä.
Omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä on otettu huomioon palautetieto, joka on saatu palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä. Tämä kattaa sekä säännöllisesti kerättävän että muuten saadun palautetiedon.
Omavalvontasuunnitelman päivittämisessä otetaan huomioon palveluissa, niiden laadussa ja asiakas- ja potilasturvallisuudessa tapahtuvat muutokset.
Palvelukoti Vennyllä on ajantasainen pelastussuunnitelma, turvallisuussuunnitelma
Omavalvontasuunnitelman laadinnasta vastaa Palvelukoti Vennyssä Aluehallintoviraston nimeämä vastuuhenkilö ja sen laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koko henkilökunta. Lopullisesti suunnitelman hyväksyy vastuuhenkilö. Suunnitelma on tehty noudatettavaksi palvelukodin arkipäivässä ja sen toteutumista tarkastellaan saadun palautteen perusteella henkilökunnan yhteisissä palavereissa.
Viimekätinen vastuu palvelujen laadusta on vastuuhenkilöllä valvontalain 10 §:n 4 momentin mukaisesti palveluyksikön vastuuhenkilö ja hän johtaa käytännössä vastuulleen kuuluvaa palvelutoimintaa sekä valvoo, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset koko sen ajan, kun palveluja toteutetaan. Henkilökunnan palavereissa varmistetaan henkilöstön omavalvonnan osaaminen ja sitoutuminen jatkuvaan omavalvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan.
Mikäli päivittäisessä työssä tulee ilmi, että omavalvontasuunnitelma vaatii päivittäimistä, vastuuhenkilö huolehtii siitä, että päivitys tehdään suunnitelmaan ja siitä, että päivitys tulee koko henkilökunnan tietoon ja noudatettavaksi. Omavalvontasuunnitelma julkaistaan esimerkiksi tietoverkossa palvelukodin omilla sivuilla sekä sähköpostitiedotteena henkilökunnalle, asiakkaille ja potilaille. Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä palveluyksikön ilmoitustaululla.
Päivityksistä tehdään merkintä suunnitelman päiväys-kohtaan.
3. Palveluyksikön omavalvonnan toteuttaminen ja menettelytavat
Palvelukoti Vennyn asiakkaaksi tullaan hyvinvointialueen ja palveluyksikön välisellä sopimuksella. Sijoittamispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon Palvelukoti Vennyn puolella asiakaspaikkatilanteen ohella muiden asiakkaiden tilanne sekä mahdollisen uuden asiakkaan tarpeet. Omavalvontasuunnitelman mukaan valintatilanteessa turvataan asiakkaiden yhdenvertaisuus ja potilasturvallisuus.
3.2 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen
3.2.1 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
Palvelukoti Vennyn asiakkaat tulevat kotiin sijoittuessaan sen palveluverkoston osaksi, joka palvelukodilla on käytettävissään ja josta sovitaan asiakkaan sijoitussopimuksessa. Ensisijaisesti palveluverkostoon kuuluvat Siun soten vammaispalvelujen asiantuntijat, joiden osallistuminen asiakkaan palveluverkostoon kirjataan myös asiakkaan palvelusuunnitelmaan.
Lisäksi asiakkaalla on sovitusti käytössään muita palveluja (esimerkiksi yksityiset lääkäriasemat), mikä asiakkaan tarve sitä edellyttää.
3.2.2 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
Palvelukoti Vennyn valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta vastaa toimitusjohtaja Ari Marjeta, Kylänlahdentie 86 A, 81820 Kylänlahti, puh 044 5688 760, marjetaari@gmail.com.
Palvelukodilla on turvattu täydellinen jatkuvuus vaikeissakin kriisitilanteissa kuten tulipalojen yhteydessä. Yhtiöllä on runsaasti väistötiloja, tarvittavia huonekaluja ja vaatteita sekä jalkineita.
Koska ammatillinen perhekoti on nimensä mukaisesti koti, asiakkaat saavat erityistilanteissa palveluja samalla tavoin kuin kotona saataisiin. Esimerkiksi palveluyksikön henkilöstön sairastumistilanteissa palvelu jatkuu sairaudesta aiheutuvin turvatoimin normaalisti joko toisen perhekodin vanhemman tai sijaisen toteuttamana.
Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien jatkuvuutta koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu Taulukossa 2.
Tunnistettu riski
Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)
Ehkäisy- ja hallintatoimet
Tulipalo
Suuri riski, pystytään jatkamaan
Säännölliset palotarkastukset,
Henkilöstön sairastuminen
Kohtalainen riski, pystytään jatkamaan
Perhekodin vanhempien jatkuva tiedonvaihto ja kyky tehdä sairastuneen vanhemman työtehtävät, sijaisten käyttö
Asiakkaan sairastuminen
Kohtalainen riski, pystytään jatkamaan
Tilanteita varten olemassa ennalta määritelty verkosto ja toimintatapa
Pitkä sähkökatko tai häiriö digitaalisissa palveluissa
Mahdollinen
Varauduttu (3 aggregaattia, ruuan hätävaravarasto, lämmitys mahdollista puulla, ruuan valmistus mahdollista puuhellalla
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen on oltava laadukkaita, asiakas- ja potilaskeskeisiä, turvallisia ja asianmukaisesti toteutettuja. (Katso lisää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 (STM:n julkaisuja 2022:2).
Palvelukoti Vennyssä noudatetaan STM:n strategiassa ja Siun soten antamissa määräyksissä ja ohjeissa sekä sijoitussopimuksissa määriteltyjä laatu- ja turvallisuusmääräyksiä. Koska Palvelukoti Venny on pieni ja kodinomainen yksikkö (vain neljä asiakaspaikkaa), palvelun laatua arvioidaan käytännössä koko ajan luontevasti välittömällä palautteella asiakkaiden ja henkilöstön välillä vammaispalvelulaissa asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti.
Palvelukoti Vennyn toimintojen riskienhallinnasta vastaavat sekä vastuuhenkilö, vastaava ohjaaja Maarit Marjeta että toimitusjohtaja, perhekodin vanhempi Ari Marjeta. Riskienhallinta on jokapäiväistä toimintaa jatkuvasti läpäisevää ja toteutuu muun muassa uuteen tehtävään siirryttäessä annettavana ohjauksena sekä käytännön ohjauksena erilaisten tehtävien yhteydessä. Riskien tunnistaminen tapahtuu joko suoraan toimintatilanteissa tai myöhemmin perhekodin vanhempien palautekeskusteluissa asiakkaiden ja toistensa kanssa. Vakaviin riskitilanteisiin reagoidaan heti pysäyttämällä tilanne ja käymällä tilanteen tiskit ja turvaohjeet läpi.
Palvelukodin päärakennuksessa asiakkailla on jokaisella oma asunto, joka käsittää huoneen tai huoneita sekä kylpyhuoneen. Asiakkaalla on omat huonekalut ja asiakas saa sisustaa huoneen oman makunsa mukaan. Asiakasta tuetaan ja ohjataan asunnon sisustamisessa hänen kehitystasonsa huomioiden. Asiakkaan henkilökohtaisia tiloja ei käytetä muuhun tarkoitukseen, vaikka hän olisi pitkään poissa.
Palvelukodin yhteiset tilat ovat keittiö, olohuone, yläkerran aulan oleskelutila sekä sauna, suihku ja WC. Perhekodin vanhemmilla on oma huone.
Palvelukodin koko alue on laaja, kokonaisuudessaan 1,6 hehtaaria käsittävä, jokaiselta puoleltaan aidattu alue. Piha-alue eläimineen ja lukuisine rakennuksineen antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintakykyä ylläpitävään ja elämää rikastuttavaan toimintaan. Palvelukodissa on joulukuussa 2024 kaksi hevosta, kaksi lammasta, seitsemän vuohta, viisi kanaa ja kukko, kolme kissaa ja kaksi koiraa. Kaksi kissaa on asiakkaan omassa huoneessa ja he vastaavat täysin omatoimisesti kissojensa hoidosta.
Piha-alueella on
Pihalla on kasvihuone, jossa kasvatetaan omaan käyttöön tulevia salaatteja ja maustekasveja.
Eläinten- ja kiinteistönhoidossa käytetään traktoria, jonka käytössä on laajat turvaohjeet, joita tarvittaessa kerrataan. Traktoria käytettäessä toinen ohjaaja on lähettyvillä seuraamassa, ettei kriittisiä tilanteita pääse tapahtumaan. Ruoho leikataan päältä ajettavalla leikkurilla.
Huoneiden väliseen äänieristykseen kiinnitettiin rakennusvaiheessa erityistä huomiota. Vuona 1911 valmistuneessa rakennuksessa väliseinät on tehty kuuden tuuman höylähirrestä. Uusia väliseiniä on tehty yhtä vahvaksi ja kriittisissä paikoissa käyttäen kaksoiskoolausta, jolloin on saatu eristeet täysin katkottomiksi. Valaistuksessa käytetään led-valaisimia.
Palvelukoti sijaitsee Kylänlahden rautatieasemalla. Rata on edelleen käytössä. Taajajuna liikennöi kaksi kertaa molempiin suuntiin Joensuu-Nurmes-reitillä ja tarjoaa mahdollisuuden asukkaiden kotona käyntien matkoihin suoraan Palvelukodin edestä. Taajamajunista ei ole meluhaittaa. Radalla on myös puutavaraliikennettä, joka aiheuttaa jossain määrin melua ja tärinää. Niitä ilmenee selvimmin rakennuksen radan puoleisella sivulla alakerrassa. Kaikki asukkaiden huoneet ovat joko sisäpihan puolella tai yläkerrassa, joten haitat ovat heidän osaltaan hyvin vähäisiä.
Radasta ei ole koko Humaniores Oy:n perhekotihistorian aikana ollut minkäänlaisia ongelmia. Alue on aidattu kokonaisuudessaan ja kaikki ulkona tapahtuvat toiminnot ovat rataan nähden päärakennuksen sekä makasiinirakennuksen toisella puolen. Käytännössä laiturialueelle ei mennä laisinkaan paitsi silloin kun asiakas on lähdössä junalla läheistensä luo.
Asukkaat ovat toimintakykyisiä, joten asuntojen sijaitseminen toisessa kerroksessa ei myöskään ole aiheuttanut koko perhekodin olemassaolon aikana ongelmia. Mikäli asiakkaiden asunnoissa on ylläpitoa tai korjausta vaativia asioita, he ilmoittavat siitä perhekodin vanhemmille ja perhekodin isä Ari Marjeta järjestää joko tarvittavan asentajan korjaamaan korjausta vaativan kohdan tai korjaa sen itse. Omatoimisen ilmoittamisen lisäksi perhekodin vanhemmat käyvät sovitusti noin kerran kuukaudessa varmistamassa, että kaikki on kunnossa.
Palvelukodin asiakkaat huolehtivat pääasiallisesti oman asuntonsa siisteydestä yhdessä ohjaajien kanssa kehitystasonsa mukaisesti. Viikkosiivous käsittää tavaroiden järjestelyn, vaatekaapin siisteydestä huolehtimisen, pölyjen pyyhkimisen, imuroinnin ja lattian kostealla pyyhkimisen sekä kylpyhuone- ja WC-tilan asianmukaisen siivouksen. Tarvittaessa henkilökunta tai ulkopuolinen siivouspalvelu avustaa tai suorittaa siivouksen. Yhteiset tilat siivoa ulkopuolinen siivoaja kerran kahdessa viikossa; niiden välillä yhteisten tilojen siisteydestä vastataan yhteisvastuullisesti.
Jätteet lajitellaan erillisiin astioihin (bio-, lasi-, metalli-, sekajäte ja poltettavat jätteet omiin keräysastioihin). Keräysastiat sijaitsevat pihapiirissä (makasiinin päädyssä). Asiakkailla ei ole omissa huoneissaan käytössään muita kuluttajakemikaaleja kuin saippuaa, shampoota sekä hiusgeeliä tai hiuskiinnettä. Mikäli muita kemikaaleja on, on niiden sijoituspaikka sovittava yhdessä perhekodin vanhempien kanssa.
3.3.3 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Asiakastietolain 7 §:n mukaisena johtajana toimii toimitusjohtaja Ari Marjeta, joka vastaa asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjauksesta.
Palveluyksikön toiminnassa noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679) ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimuksia tietosuojaperiaatteiden sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutumisesta.
Tietosuojaperiaatteet Palvelukoti Vennyssä henkilötietojen käsittelyssä
Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita.
Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on
Tietosuojasäännöksiin sisältyy myös palvelutuottajan velvollisuus osoittaa noudattavansa
Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa. Jos rekisterinpitäjä havaitsee esimerkiksi tietoturvaloukkauksen, rekisterinpitäjä voi osoitusvelvollisuuden avulla näyttää, että se on aktiivisesti pyrkinyt tunnistamaan tietosuojaan liittyviä riskejä ja ottanut käyttöön tarvittavia toimenpiteitä henkilötietojen suojaamiseksi.
Osoitusvelvollisuuden tarkoituksena on myös näyttää, miten rekisterinpitäjä kunnioittaa rekisteröityjen eli henkilötietojen käsittelyn kohteena olevien tietosuojaa. Osoitusvelvollisuuden toteuttaminen lisää luottamusta rekisterinpitäjän toimintaan.
Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet
Toimenpiteet ja dokumentit osoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi
Informoinnin tarkoituksena on, että rekisteröity saa kattavan ja selkeän kuvan henkilötietojen käsittelyn kokonaisuudesta. Rekisterinpitäjän tulee arvioida, onko annettu informaatio kielen ja johdonmukaisuuden kannalta ymmärrettävää kohderyhmän näkökulmasta. Läpinäkyvyyden periaatteesta säädetään osana tietosuoja-asetuksen lainmukaisen ja asianmukaisen käsittelyn periaatetta. Henkilötietoja on käsiteltävä rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi, ja rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, että näin on toimittu.
Rekisteröidyn oikeudet
Kun rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen tietosuojaoikeuksien toteuttamiseksi. Sen on myös helpotettava rekisteröidyn oikeuksien käyttämistä.
Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus
Palvelukoti Vennyn tietosuojavastaava huolehtii siitä, että em. ohjeet ovat henkilöstön tiedossa. Nämä ohjeet ja niihin tulevat lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitykset käydään läpi henkilöstön palavereissa ja samalla varmistetaan että henkilöstö tietää, miten toimia mahdollisissa tietoturvaloukkaustilanteissa.
Tietosuojavastaava huolehtii siitä, että Palvelukoti Vennyn henkilökunnan tiedossa ja käytössä on ajantasaiset asiakas- ja potilastietojen käsittelyä ja kirjaamista koskevat ohjeet. Tietosuojavastaava seuraa näiden ohjeittein toteutumista asiakasta koskevissa kirjauksissa.
Kun asiakas tai potilas haluaa tarkastaa ja tarvittaessa korjata omat tietonsa, hän voi ottaa yhteyttä henkilökuntaan, joka välittää asiaa koskevan pyynnön tietosuojavastaavalle. Jos tietoja on tarpeen luovuttaa sivulliselle esim. palveluntuottajalle tai viranomaiselle, tietosuojavastaava tarkistaa, onko luovuttamiseen juridiset perusteet ja hankkii luovuttamiseen ao. henkilön luvan.
Palvelukoti Venny on pieni yksikkö, jossa asiakkaita koskevia kirjauksia on tarpeen tehdä hyvin harvoin. Pääsääntöisesti kirjaukset tehdään palvelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä ja kirjaukset tekee tällöin Siun soten sosiaalityöntekijä. Joissain tapauksissa asioita hoidetaan tietosuojaperiaatteita noudattaen sähköpostilla, jolloin käytetään turvasähköpostia. Kaikki paperille syntyvät kirjaukset kootaan ja säilytetään lukitussa toimistossa kunkin asiakkaan omassa kansiossa.
Kuten edellisessä luvussa kävi ilmi, Palvelukoti Vennyn ammatilliset perhehoitajat eivät tee perhekodissa päivittäisiä asiakaskirjauksia, ja ylipäätään asiakkaiden päivittäisen kirjaamisen tarve on melko vähäistä. Jokainen asukas kirjoittaa päivittäin Minä Osaan -päiväkirjaa, jossa hän kertoo päivän tapahtumista. Tarvittaessa palvelusuunnitelmapalavereissa ja yhteydenotoissa viranomaisverkostoon perhehoitajat voivat kertoa suullisesti asiakkaiden asioista.
Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) 17 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja palvelun antamiseen osallistuvan avustavan henkilön tulee kirjata asiakasasiakirjoihin asiakkaan palvelun ja potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan turvaamiseksi tarpeelliset ja riittävät tiedot.
Palvelukodissa hankitaan vuoden 2025 aikana sähköinen asiakastietojärjestelmä, joka on suoraan yhteensopiva Kanta-palvelun kanssa. Sähköisen asiakastietojärjestelmän sopivuus tarkistetaan Valviran Asiakastietolain ja toisiolain mukaisesta Astori-rekisteristä.
Palvelukoti Vennyssä toimitaan Siun sote ohjeen mukaisesti niin, että kaikki julkisen sosiaalihuollon asiakastiedot tulee tallentaa valtakunnallisiin Kanta-palveluihin syksyyn 2026 mennessä. Taustalla on laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Sama laki velvoittaa sosiaalihuollon julkisia ja yksityisiä palvelunjärjestäjiä ja -tuottajia liittymään valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiksi.
Tietojen kirjaamisella turvataan asiakkaan palvelun sekä potilaan hoidon järjestäminen, suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja valvonta. Kanta-palveluihin liittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa terveydenhuollon potilastietojen lisäksi sosiaalihuollon asiakastietojen tarkastelemisen OmaKannan kautta.
Palvelukoti Venny ilmoittaa viipymättä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sellaisesta sen käyttämiin käyttöympäristöihin ja tietoverkkoihin kohdistuvasta merkittävästä tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä, jonka seurauksena tietojärjestelmien käyttö ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen voi merkittävästi vaarantua.
Palvelukoti Vennyssä ei ole käytössä kameravalvontaa, eikä sellaisen käyttöön ottamista olla suunnittelemassa lukuun ottamatta lämmitykseen liittyvien teknisten laitteiden valvontaa. Valvonta ei siis kosketa millään lailla palvelukodin asiakkaita tai henkilöstöä. Mikäli sellaista teknologiaa tarvitaan jossakin vaiheessa ottaa käyttöön, kysytään kunkin asiakkaan ja tarvittaessa kaikkien asukkaiden suostumus. Tällöin asiakkaalle kerrotaan, mitä tietoja hänestä kerätään sekä mihin niitä kerätään, käytetään ja luovutetaan?
Palvelukodissa on käytössä Verisuren valtakunnallinen palvelu, jossa valtakunnallisessa seurantakeskuksessa seurataan etänä hälyttimien kautta lukituksen murtamista, tulipalovaaraa ja vesivahinkoja. Järjestelmään sisältyy myös kameroita, jotka ottavat automaattisesti hälytyksen jälkeen viisi kuvaa, joiden perusteella hälytyskeskuksessa voidaan arvioida, onko tarpeen hälyttää palokunta, poliisi tai ambulanssi. Hälytyksestä tulee perhekodin vanhemmille tekstiviestihälytys 30 sekunnin kuluessa ja heti sen perään puhelu, jossa selvitetään, mistä ongelmasta on kyse. Hälytysjärjestelmä on osoitettu tarroilla ja siitä informoidaan sekä asukkaita että henkilöstöä ja korostetaan, ettei järjestelmä kuvaa muulloin kuin hälytystilanteessa.
Palveluissa käytettävästä teknologiasta vastaa toimitusjohtaja Ari Marjeta, joka opastaa ja informoi asukkaita ja henkilöstöä ja antaa tarvittaessa lisätietoa. Hän myös opastaa henkilökuntaa käyttämään teknologisia laitteita.
Kuten edellä on käynyt ilmi, palvelukodissa on yhteisessä käytössä melko niukasti teknologiaa. Asiakkailla saattaa kuitenkin olla omia teknologisia laitteita, joiden käytöstä sovitaan yhdessä hänen kanssaan niin että toiset asukkaat ja yhteisöllisyys otetaan huomioon. Tarvittaessa asioista sovitaan palvelusuunnitelmien yhteydessä, jolloin otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, arvioidaan teknologian soveltuvuus asiakkaalle sekä varmistetaan yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Asiakasta opastetaan käyttämään laitetta tarpeen mukaan.
Palvelukoti Venny on pieni yksikkö, josta on se hyöty, että normaalisti hoivayksiköissä tai työpaikoilla ärhäkästi leviäviä infektioita pystytään ennalta ehkäisemään tehokkaasti omalla toiminnalla. Toisaalta Siun soten aktiivinen tiedottaminen esimerkiksi korona-aikana auttaa sekä varautumaan että muuttamaan toimintaa niin, että infektioriski on mahdollisimman pieni. Korona-ajan pahimmissa vaiheissa rokotuksilla ja sosiaalisia kontakteja rajaamalla pystyttiin estämään epidemian leviäminen. Myös se, ettei Vennyssä ole muita työtekijöitä kuin perhekodin vanhemmat, vähentää esimerkiksi päiväkodeissa tai koulussa leviävien infektioiden tarttumista työtekijöiden kautta.
Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviäminen ennaltaehkäistään Palvelukoti Vennyssä viranomaisten ohjeistusta seuraamalla, sosiaalisia kontakteja rajaamalla, kiinnittämällä erityistä huomiota käsihygieniaan ja tarvittavat rokotukset (myös henkilökunnan) ottamalla. Käsidesiä on aina saatavilla ja sen käyttämiseen kehotetaan käsienpesun yhteydessä.
Yleisestä hygieniasta huolehditaan kiinnittämällä huomiota yhteisten tilojen siisteyteen ja hygieniaan. Vennyssä käy kerran kahdessa viikossa ulkopuolinen siivooja ja väliviikoilla siivous hoidetaan itse. Päivittäinen siivous kuuluu myös asiaan ja perussiivous on kerran vuodessa.
Jätteiden käsittelyssä noudatetaan Jätekukon antamia määräyksiä. Vaaralliset jätteet (esimerkiksi maalit ja liuottimet) viedään ohjeiden mukaisesti Jätekukon keräyspisteisiin. Käyttämättä jääneet lääkkeet toimitetaan apteekkiin.
Palvelukoti Vennyn lääkehoitosuunnitelma on laadittu toimiluvan hakemisen yhteydessä 3.6.2020 ja se on hyväksytty 9.6.2020. Suunnitelma päivitetään tammikuun 2025 aikana 31.1.2025 mennessä.
Lääkehoitosuunnitelman toteutumista seurataan yhdessä asiakkaiden hoitavan/hoitavien lääkäreiden kanssa ja lääkkeisiin liittyvät asiat käydään läpi asiakkaiden palvelusuunnitelmien tarkistusten yhteydessä.
Lääkehoitosuunnitelmassa noudatetaan STM:n Turvallinen lääkehoito –opasta.
3.3.7 Lääkinnälliset laitteet
Palvelukoti Vennyssä lääkinnällisiä laitteita ovat verenpainemittari, laastari, silmälasit, silmien kostutukseen tarkoitetut silmätipat ja lihaskipuihin käytettävä kylmägeeli.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) neljännessä luvussa pykälässä 31 määritellään ammatilliseksi käyttäjäksi muun muassa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 9 §:ssä tarkoitettua erityishuollon toimintayksikköä sekä sellaisia sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon palveluja antavia julkisia ja yksityisiä toimintayksiköitä, joiden toiminnassa käytetään lääkinnällisiä laitteita tai luovutetaan niitä potilaille tai sosiaalihuollon asiakkaille.
Näiden edellä mainittujen lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö on Palvelukoti Vennyssä toimitusjohtaja Ari Marjeta, Kylänlahdentie 86 A, 81820 Kylänlahti, puh 044 5688 760, marjetaari@gmail.com.
Lain 34 pykälän mukaisen seurantajärjestelmän mukainen jäljitettävyys varmistetaan luetteloimalla seurantajärjestelmään käytössä olevat lääkinnälliset laitteet sekä niiden käytössä ilmenneet vaaratilanteet. Vaaratilanteista ilmoittamisessa noudatetaan Fimean antamaa määräystä ”Lääkinnällisestä laitteesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus”. Vaaratilanteessa noudatetaan ohjetta ”Vaaratilanteessa olleen lääkinnällisen laitteen käsittely” (Fimea 1/2023). Kirjaamisesta vastaa lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö.
Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu Taulukossa 3.
Taulukko 3: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien turvallisuutta ja laatua koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta
Tunnistettu riski
Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)
Ehkäisy- ja hallintatoimet
Tapaturmavaara päivätoiminnassa
Mahdollinen
Päivätoimintaa suunniteltaessa riskit otetaan huomioon ja suunnitellaan tarvittavat varotoimet; turvallisuusasiat käydään läpi ennen tehtävien aloittamista; ohjaaja seuraa toimintaa koko ajan
Liikennevahingot kuljetuksissa tai lenkeillä
Mahdollinen
Kuljetuksissa korostetaan ehdottoman varovaisuuden periaatetta; lenkit suunnitellaan niin, että liikennevahinkojen riski on mahdollisimman pieni ja lenkeillä on ohjaaja mukana sekä käytössä on turvavarusteet
3.4 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen
Riittävä ja osaava sekä palveluyksikön omavalvontaan sitoutunut henkilöstö on keskeinen tekijä palvelujen saatavuuden, laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa sekä palvelujen kehittämisessä.
Palvelukoti Venny on ammatillinen perhekoti, jonka henkilö- ja asiakasmitoituksesta söödetään Perhehoitolaissa (20.3.2015/263) perhehoitajan kelpoisuutta käsittelevässä pykälässä 6:
Ensimmäisessä momentissa säädetään perhehoitajan kelpoisuudesta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.
Ammatillisen perhehoidon perhehoitajan kelpoisuudesta säädetään pykälän kolmannessa momentissa. Sen mukaan ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Koska molemmat perhekodin vanhemmat täyttävät perhehoitolaissa säädetyt kelpoisuusehdot, Palvelukoti Vennyssä tilanne on perhehoitolain mukaisesti lainmukainen.
Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 §:n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus. (29.6.2016/510)
Näin ollen silloinkin, kun perhekodin paikkamäärä (neljä) on täynnä, täyttyvät kelpoisuusvaatimukset kahdella kelpoisella perhehoitajalla. Itse asiassa hoidettavien lukumäärä saisi lain mukaan olla Palvelukoti Vennyssä neljän sijasta kuusi. Aluehallintovirasto on kuitenkin päättänyt, että Palvelukoti Vennyssä pitää neljää asukasta kohden olla kolme henkilöä, mikä on lain vastainen vaatimus. Olemme valittaneet asiasta hallinto-oikeuteen ja kannelleet edelleen oikeuskanslerille, jotka kuitenkin katsoivat, että hakuprosessin monimutkaisten vaiheiden takia lopullinen lupa on lain mukainen. Siten Aluehallintoviraston perustelu, jonka mukaan meillä pitää olla kolmas työntekijä, "jotta voisimme pitää lomaa", on hallinto-oikeuden ja oikeuskanslerin mukaan lain mukainen pätevä peruste kolmannelle työntekijälle. Missään laissa ei kuitenkaan tällaisesta säädetä.
Kantelimme oikeuskanslerille itse asiassa siitä, että Aluehallintoviraston tulkinnan myötä Perhehoitolaki muuttuu tarpeettomaksi, koska siellä määriteltyjä kelpoisuusehtoja ja hoidettavien asiakkaiden määrää suhteessa henkilöstöön ei tarvitse noudattaa. Oikeuskansleri ei kuitenkaan ottanut tähän asiaan mitään kantaa. Koska oikeuskanslerin päätöksestä on kulunut alle kaksi vuotta, joka on asian käsittelyyn ottamisen aikaraja, teemme uuden kantelun, jossa pyydämme oikeuskansleria ottamaan kantaa siihen, mitä lakia perhehoidon kelpoisuuden ja asiakaspaikkkojen määrän suhteen noudatetaan. Kantelussa viittaamme myös loppusyksyn 2024 ja alkutalven 2025 aikana Siun soten toteuttamaan valvontatapahtumaan.
Ammatillinen perhehoito on perhehoidon ja laitoshoidon välissä olevaa kodinomaista, mutta laajan koulutus- ja kokemuspohjan edellyttää hoitoa perhehoitoa antavien kotona niin, että molemmat perhekodin vanhemmat asuvat perhekodissa 24/7/365. Se näyttää eri tahoilta pahasti viime vuosina hämärtyneen ja toimilupia on alettu myöntää perhehoitolaista poikkeavin perustein.
Mikäli tarvitaan sijaisia, selvitetään vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien rikostausta perustuen valvontalain 28 §:ään pyytämällä heiltä rikosrekisteriote. Sitä ei kopioida vaan sen näyttämisestä tehdään merkintä henkilön työsuhderekisteriin ja ote palaute viivytyksettä työntekijälle.
Hoivatyössä riskien ennakoiminen ja niiden hallinta on olennaisen tärkeää. Koska molemmat perhekodin vanhemmat ovat toimineet ammatillisina perhehoitajina liki 20 vuotta ja sitä ennen heillä on pitkä työhistoria vastuullisista tehtävistä, on tietoisuus riskienhallinnasta henkilöstöllä korkealla tasolla.
Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien henkilöstön riittävyyttä ja osaamista koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta on kuvattu Taulukossa 4.
Taulukko 4: Palveluyksikön toiminnan keskeisimpien henkilöstön riittävyyttä ja osaamista koskevien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta
Tunnistettu riski
Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)
Ehkäisy- ja hallintatoimet
Ammatillisen perhehoitajan sairastuminen
Mahdollinen, lievä sairastuminen todennäköinen
Perhehoitajat ovat kouluttaneet toinen toisensa tekemän tehtäviä ristiin, jolloin toiminta voi jatkua
Ammatillisen perhehoitajan vakava loukkaantuminen
Mahdollinen
Työturvallisuuteen kiiinnitetään erityisen suurta huomiota, toiminta voi jatkua palkkaamalla ulkopuolinen työntekijä
Ammatillisen perhehoitajan kuolema
Mahdollinen ja lopulta varma (!)
Toiminnan jatkaminen/päättyminen suunniteltava yhdessä Siun soten ja Aluehallintoviraston kanssa. Jatkamisen mahdollisuuksina esimerkiksi jatkajan löytäminen sekä laitokseksi tai tavalliseksi perhehoidoksi muuttaminen
3.5 Yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien varmistaminen
Palvelukoti Vennyn asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laadituista suunnitelmista ja ohjeista vastaava henkilö: vastaava ohjaaja, vastuuhenkilö Maarit Marjeta, Kylänlahdentie 86 A, 81820 Kylänlahti, puh. 0400 438 762, maarit.marjeta@gmail.com.
Siun soten sosiaali- ja potilasasiavastaavat:
sosiaalijapotilasasiavastaavat(at)siunsote.fi
Kuluttajaneuvonta: Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Muistutusten käsittelystä vastaava henkilö: vastaava ohjaaja, vastuuhenkilö Maarit Marjeta, puh 0400 438 762, maarit.marjeta@gmail.com.
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla. YK:n vammaissopimuksessa sanotaan, että sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn esimerkiksi fyysiseen ympäristöön ja tiedottamiseen ja viestintään. Näitä toimia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa: rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien.
Palvelukoti Vennyssä esteettömyys on otettu huomioon kaikissa rakennuksissa jo suunnitteluvaiheessa. Päärakennus on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi, mistä syystä esteettömyyden toteuttaminen on joissain kohtaa vaikeaa. Toiseen kerrokseen ei ole voitu tehdä hissiä, joten siellä olevat asunnot soveltuvat ei-liikuntarajoitteisille. Konkreettisten asioiden lisäksi esteettömyys huomioidaan myös asennetasolla esimerkiksi tapahtumia suunniteltaessa.
Saavutettavuudella viitataan usein digitaalisiin ympäristöihin. Digitaalisten ympäristöjen, kuten verkkosivustojen saavutettavuudessa otetaan huomioon se, että kaikki pystyvät yhtäläisesti käyttämään sivustoja sekä ymmärtämään niiden sisällön. Vammaisten henkilöiden kohdalla verkkosivujen saavutettavuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisällöt ovat luettavissa myös erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukuohjelmalla.
Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin ympäristöihin. Saavutettavuusdirektiivin piiriin kuuluu Suomessa julkisen hallinnon ja julkista hallintotehtävää hoitavien organisaatioiden verkkosivustot ja mobiilisovellukset. Saavutettavuusdirektiivin toimeenpaneva kansallinen lainsäädäntö, laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, astui voimaan 1.4.2019.
Tällä hetkellä jokaisella Palvelukoti Vennyn asukkaalla on omat tietokoneet tai tabletit sekä kännykät, joita he pystyvät käyttämään ilman apuvälineitä. Mikäli Vennyyn tulee asukas, joka tarvitsee saavutettavuuden tueksi apuvälineitä, palvelukoti sitoutuu ne hankkimaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Jokainen asiakas on aina mukana häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänellä on tiedonsaantioikeus kaikkeen häntä koskevaan tietoon. Hänelle taataan myös osallisuus, jotta hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua palvelujaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen.
Asiakkaan asiallinen kohtelu on ilman erityistä ohjeistusta selviö jo pelkästään Vennyn arvopohjan perusteella. Mikäli kuitenkin henkilöstö tai ulkopuoliset kohtelevat asiakasta epäasiallisesti, palvelukodin ammatilliset ohjaajat puuttuvat tilanteeseen ja vaativat asian oikaisua epäasiallisesti käyttäytyvältä. Ääritapauksissa ammatilliset perhehoitajat tekevät rikosilmoituksen esimerkiksi kunnianloukkauksesta, mikäli epäasiallinen kohtelu täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Asiakkaalle kerrotaan palvelusuunnitelmien yhteydessä ja aina kun on kyse hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, etuuksistaan tai menoistaan hänen käytettävissään olevista oikeusturvakeinoista.
Palvelusuunnitelman yhteydessä laaditaan Itsemääräämisoikeutta koskeva suunnitelma, jossa päätettyjä asioita noudatetaan arkielämässä tarkasti. Tavoitteena on asiakkaan itsetunnon vahvistuminen sitä kautta, että hänelle korostetaan oikeutta omien mielipiteiden ilmoittamiseen ja nähdessään asioiden toteutuvan hänen toivomallaan tavalla itsemääräämisoikeutta koskevan suunnitelman mukaisesti. Ammatillisessa perhekodissa ei käytetä rajoituksia.
Hoito- ja palvelu- tai kuntoutussuunnitelma on se perusta, jolle asiakkaan hoito ja kasvatus Palvelukoti Vennyssä rakentuu. Asiakas ja omainen saavat kirjallisen palvelusuunnitelman sijoittajataholta. Kaikki tähänastiset asiakkaat ovat tulleet Siun soten kautta, joka kirjaa palvelusuunnitelmaan kaikki asiakkaan toimintakyvyn ulottuvuudet. Suunnitelmaa ja siinä asetettuja tavoitteita arvioidaan säännöllisesti sekä ammatillisten perhehoitajien kesken käytännössä joka päivä. Tarvittaessa ammatilliset perhehoitajat ottavat yhteyttä sosiaalityötekijään ja esittävät neuvotteluja tavoitteiden arvioimiseksi ja päivittämiseksi. Muutoin näitä arvioidaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti toteutettavissa palvelusuunnitelmissa.
Mikäli Palvelukoti Vennyn toiminnasta annetaan muistutuksia, käsittelee vastuuhenkilö asiakkaan tai omaisten antamat muistutukset viiveettä, viimeistään viikon sisällä. Mikäli muistutukset antavat aihetta, korjataan muistutuksessa mainitut epäkohdat niin pian kuin mahdollista. Mikäli muistutus, kantelu tai potilasvahinkoilmoitus tehdään viranomaisille, seurataan heidän ohjeistustaan tarkasti ja tehdään vaadittavat muutokset niin pian kuin mahdollista.
Riskin arviointi (suuruus ja vaikutus)
Ehkäisy- ja hallintatoimet
Toisen asukkaan vallankäyttö
Mahdollinen
Palvelukoti Vennyssä käydään keskusteluja yhteisöllisyydestä ja jokaisen tasavertaisista oikeuksista päivittäin. Tarvittaessa pidetään palaveri, jossa sovitaan pelisäännöistä
Asiakkaan syrjintä jonkin erityispiirteen takia
Mahdollinen
Mikäli joku henkilöstöstä, toisista asukkaista tai ulkopuolisista kiinnittää epäasiallisesti huomiota toisen erityispiirteisiin, puuttuvat ammatilliset perhehoitajat tilanteeseen välittömästi ja vakavasti.
Asiakkaan oman mielipiteen huomiotta jättäminen
Mahdollinen
Ammatilliset perhehoitajat huolehtivat sekä yleiskeskusteluilla että yksittäisissä tilanteissa jokaisen yksilön oikeudesta omaan mielipiteeseen ja korostavat, että se otetaan huomioon, mikäli se vain on mahdollista.
4. Havaittujen puutteiden ja epäkohtien käsittely sekä toiminnan kehittäminen
Palvelukoti Venny raportoi keskeisimmät riskit palvelun järjestäjälle Siun sotelle vuorovaikutteisen yhteistyön menettelyissä aina niin pian kuin se on mahdollista.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) edellyttää, että palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin (§ 29).
Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Palveluntuottajan tai vastuuhenkilön menettelyä on pidettävä kiellettynä vastatoimena, jos henkilön työ- tai virkasuhteen ehtoja heikennetään, palvelussuhde päätetään, hänet lomautetaan, häntä muutoin kohdellaan epäedullisesti tai häneen kohdistetaan muita kielteisiä seurauksia sen vuoksi, että hän on tehnyt 2–4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai osallistunut ilmoittamansa asian selvittämiseen. Kiellettyä on myös estää tai yrittää estää henkilöä tekemästä 2–4 momentin mukaista ilmoitusta.
Saman lain 30 § velvoittaa palveluntuottajan tiedottamaan henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 27 §:ssä tarkoitettuun palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan.
Palvelukoti Vennyssä noudatetaan tarkasti lain määräyksiä ilmoitusvelvollisuudesta ja palveluntuottajan velvollisuudesta tiedottaa ilmoitusvelvollisuudesta henkilöstölle.
4.2 Vakavien vaaratapahtumien tutkinta
Vakavissa vaaratapahtumissa tutkinnassa kuunnellaan tarkasti viranomaisten ohjeistusta tapahtuman tunnistamisessa tutkinnassa ja tutkinta tehdään heidän johdollaan tiiviissä yhteistyössä. Samalla varmistetaan, että tutkinnasta saatu tieto hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Lisätietoja on saatavissa valtioneuvoston oppaasta Vakavien vaaratap
