|
Yhteisten tilojen siivouspalveluissa ostetaan palvelut kulloinkin saatavissa olevalta toimijalta.
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Palvelukoti Venny on kehitysvammaisille aikuisille tarkoitettu ammatillinen perhekoti. Asiakkaiden tukena on ympärivuorokautinen ohjaus ja tuki. Tuen määrää voidaan säädellä kunkin asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Tavoitteena on tarjota palvelukodin asiakkaille pysyvä koti ja mielekästä, toimintakykyä ylläpitävää tekemistä ja päivätoimintaa.
Palvelukodin päivätoiminta on järjestetty sekä Humaniores Oy:n Kylänlahden että Merilänhovin yksiköissä. Kylänlahdessa on mahdollisuus kiinteistönhoitoon, pieniin rakennustehtäviin, eläintenhoitoon ja puutarhatöihin. Merilänhovissa puolestaan on kiinteistönhoitoa sekä kierrätysliikkeen ja huoneistohotellin avustamistehtäviä, joissa asiakkaiden on mahdollista tehdä mielekästä työtä.
Asiakkaiden terveystilannetta seurataan tiiviisti ja terveydestä huolehditaan tarkalla ravinnon suunnittelulla ja päivittäisen liikunnan sisällyttämisellä ohjelmaan.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Palvelukoti Vennyn arvot pohjautuvat humanistiseen maailmankatsomukseen, jossa keskeisellä sijalla ovat ihmisen ainutkertaisuus, suvaitsevaisuus, tasaveroisuus ja monikulttuurisuus, niin että asiakkaan omaa ja hänen taustastaan lähtöisin olevaa arvomaailmaa kunnioitetaan.
Tuemme asiakasta takaamalla hänelle turvallisen ja kodikkaan arjen rutiineineen ja mahdollisuuden myös juhlia elämänsä merkkitapahtumia. Asiakkaat saavat tukea arjenhallinnan taitojensa ylläpidossa ja kehittämisessä, opiskelussa, työtoiminnassa ja harrastuksissa.
Arkeemme kuuluvat toisaalta selkeät yhteisön pelisäännöt mutta yhtäältä joustavuus, jossa kuuntelemme asiakkaiden toiveita ja mielipiteitä. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi palvelukodissamme ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Yhteisistä pelisäännöistä neuvottelemme niin, että jokainen ymmärtää niiden merkityksen ja oman roolinsa yhteisön jäsenenä. Tärkeä näkökulma on myös asiakkaan oman tulevaisuutensa huomioon ottaminen kaikissa hänen asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Painotamme asiakkaan läheisten ja hänen tukihenkilöidensä kanssa tapahtuvan yhteistyön tärkeyttä ja ymmärrämme niiden merkityksen omatoimisuuden kasvun prosessissa. Vaalimme tärkeän tukiverkoston säilymistä.
Vennyn käytännön toiminta perustuu sosiaalipedagogiseen näkemykseen, jonka avainsanoja ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys. Muita tärkeitä toimintaperiaatteita ovat tavoitteellisuus, joustavuus ja työn tekemisen oppiminen. Nämä periaatteet läpäisevät kaikkea palvelukotimme toimintaa.
Nämä periaatteet konkretisoituvat eläinavusteisessa pedagogiikassa. Eläintoiminnassa opitaan toimimaan eläintä ja luontoa kunnioittaen yhdessä, toisensa huomioiden ja toinen toistaan auttaen niin, että toiminta on sekä yksilön että koko yhteisön kannalta turvallista. Eläinten, asiakkaiden ja ohjaajien välinen vuorovaikutus on elämää eheyttävä elementti. Erityisen merkittävää on asukkaan mahdollisuus ottaa vastuuta yksittäisen elämän hoitamisesta ja sen tarpeiden huolehtimisesta. Tällä mahdollisuudella on myös merkittävä vaikutus asiakkaan itsetunnon vahvistumisessa.
Elämäntilanteen kartoittaminen ja tulevaisuuden päämäärien asettaminen sujuvat luontevasti yhdessä asioita tehden ja jutellen. Eläimet voivat toimia yhteydenrakentajana ohjaajan ja sellaisenkin asiakkaan välillä, joka on menettänyt luottamuksensa ihmisiin elämänvaikeuksiensa myötä.
Kodikas arki, eläintoiminta, luonto- ja puutarhatoiminta sekä kahvila- ja hotellityö muodostavat tällä hetkellä palvelukodissamme ne puitteet, jossa tuetaan asiakkaiden sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Palvelukodissa pyritään toteuttamaan säännöllisesti sekä lyhyempiä kotimaan- että pitempiä ulkomaanmatkoja. Olemme tutustuneet palvelukodin asukkaiden kanssa Viroon, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
RISKINHALLINTA
|
Riskien tunnistaminen ja riskit omavalvonnassa
|
|
Henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit kertomalla niistä esimiehelleen tai kirjaamalla niistä päivittäisen raportoinnin yhteydessä. Kyseiset asiat käsitellään henkilöstöpalaverissa ja kirjataan.
Riskien tunnistaminen on tärkeä osa omavalvontaa ja se sisältyy kaikkeen siihen, mitä tässä omavalvontasuunnitelmassa esitetään. Omavalvontasuunnitelma on se kehys, jossa kaikki Palvelukoti Vennyssä tapahtuva toiminta tapahtuu. Siten suunnitelmassa annetut ohjeet ja toimintamallit sisältävät samalla riskianalyysin: suunnitelma antaa ohjeen toimintaan ja mikäli annettu ohje ei toteudu, siirrytään arvioimaan tilanteen korjaamista.
|
|
Riskien käsitteleminen
|
|
Läheltä piti -tilanteet käsitellään henkilöstöpalaverissa ja kirjataan. Tilanteet käydään huolellisesti läpi ja niiden pohjalta tarkastellaan palvelukodin turvallisuussuunnitelmaa, päivitetään se ja havaitut puutteet tarkistetaan ja turvallisuussuunnitelmaa täydennetään, niin että havaitut riskit minimoidaan. Samalla päätetään, miten läheltä piti -tilanteet käydään läpi asiakkaiden kanssa heidän kehitystasonsa huomioon ottaen ja niin, että niiden läpikäynnissä vahvistetaan heissä turvallista tapaa toimia sekä korostetaan ohjauksen ja annettujen ohjeiden noudattamisen tärkeyttä.
|
|
Riskien ennakointia ja turvallisuutta lisäämällä kohennetaan henkilökunnan turvallisuusosaamista esimerkiksi työnohjauskeskustelujen ja kouluttautumisen avulla. Tarvittaessa konsultoidaan asiantuntijoita.
|
|
Muutoksista tiedottaminen
Tiedottaminen tapahtuu henkilökunnalle palavereissa, perehdyttämiskansiossa, ilmoitustaululla, sähköpostilla tai tekstiviestein. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimen, sähköpostin tai kirjeen välityksellä.
|
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
|
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Vastaava ohjaaja Maarit Marjeta, 0400 438 762, maarit.marjeta@topinka.fi, maarit.marjeta@gmail.com.
|
|
Omavalvontasuunnitelman seuranta
|
|
Palvelukodin koko henkilökunta osallistuu omavalvontaan ja henkilöstöpalavereissa käydään läpi omavalvontaan liittyviä kysymyksiä. Henkilöstö sitoutetaan seuraamaan omavalvonnan toteutumista osana työprosessia, niin että omavalvonta läpäisee kaikkea työskentelyä.
Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa esim. muutostilanteissa tai jos siinä havaitaan puutteita tai epäkohtia. Suunnitelma tarkastetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran vuodessa.
|
|
Omavalvontasuunnitelma liitteineen säilytetään palvelukodin perehdytyskansiossa palvelukodin toimistossa, jossa se on aina henkilökunnan nähtävillä sekä pyydettäessä. Suunnitelma on saatavissa myös sähköisessä muodossa.
|
ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
|
Palvelutarpeen arviointi
|
|
Asiakas osallistuu kehitystasonsa mukaisesti omaan palvelu- ja hoitosuunnitelmapalaveriinsa sekä osallistuu päätöksentekoon. Myös asiakkaan omaisilla ja läheisillä on mahdollisuus osallistua palvelu- ja hoitosuunnitelmapalaveriin, mikäli tämä asiakkaalle itselleen sopii tai se on hänen toiveensa.
|
|
Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
|
|
Palvelukodin asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat päivitetään yleensä vähintään kerran vuodessa tai pitemmällä välillä, jos se katsotaan palvelusuunnitelmaa laadittaessa riittäväksi. Asiakkailla on myös yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti muita hoitoverkoston tapaamisia, joissa arvioidaan asiakkaan palvelun tarve.
Palvelu- ja hoitosuunnitelmapalaverissa päivitetään asiakkaan palveluntarve ja tehdään siihen tarvittavat muutokset. Palvelukoti informoi asiakkaan palveluntarpeen muutoksista sosiaalitoimea ja hoitoverkostoa, ja voi pyytää tarvittaessa asiakassuunnitelmapalaveria. Asiakas osallistuu kehitystasonsa mukaisesti kaikkiin häntä koskeviin palavereihin sekä osallistuu näissä päätöksentekoon.
|
|
Hoito- ja palvelusuunnitelma dokumentoidaan ja ne säilytetään kunkin asiakkaan omassa kansiossa (tai lokerikossa) palvelukodin lukitussa toimistossa, jossa dokumentit ovat henkilöstön nähtävissä. Henkilöstö sitoutetaan tutustumaan kunkin asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä toimimaan sen mukaisesti. Mahdolliset muutokset hoito- ja palvelusuunnitelmiin käsitellään henkilöstöpalaverissa ja varmistetaan, että koko henkilökunta on niistä ajan tasalla.
|
|
Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
|
|
Palvelukodin toiminta perustuu keskusteluun, neuvotteluun, kuulluksi tulemiseen ja yksityisyyden kunnioittamiseen. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi kaikissa itseään koskevissa päätöksissä.
|
|
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet
Rajoitteita ja pakotteita käytetään vain äärimmäisissä tilanteissa, joissa turvallisuus vaatii välitöntä puuttumista. Tällöin ne dokumentoidaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja niistä informoidaan asiakkaan verkostoa. Tähän saakka palvelukodissa ei ole tarvittu käyttää rajoituksia.
Palvelukodin asiakkailla on selkeä arjen struktuuri, joka helpottaa yhteisten sääntöjen noudattamista. Niihin sitoutumista edistetään keskustelemalla, sopimalla ja neuvottelemalla. Työvälineinä rajoitusten sijasta ovat palaute, kehuminen ja sen korostaminen, että oma panos on merkittävä kokonaisuuden osana.
|
|
Asiakkaan kohtelu
|
|
Asiakasta kuullaan, jos hän kokee tulleensa epäasiallisesti ja loukkaavasti kohdelluksi. Asiasta ilmoitetaan asiakkaan edunvalvojalle ja sosiaalitoimeen. Palvelukoti pyytää yhteistä tapaamista, jossa asia käsitellään ja sovitaan, miten asia voidaan korjata.
|
|
Palautteen kerääminen
Asiakaspalaute on olennainen osa palvelukodin asiakkaan koko verkoston kuten sosiaalitoimen, edunvalvojan ja asiakkaiden läheisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Palaute on jatkuvaa ja välitöntä ja sitä käydään läpi asiakkaan verkoston palavereissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien. Erityisesti korostetaan niitä osatekijöitä, joilla voidaan vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
|
|
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Asiakaspalautteet käydään läpi palvelukodin henkilöstöpalavereissa ja kirjataan sekä tehdään niiden pohjalta tarkennuksia ja mahdollisia muutoksia toimintasuunnitelmaan, jos toiminnassa on havaittu puutteita. Palvelukodin toimintatapoja tarkastellaan asiakaspalautteita hyödyntäen ja pyritään niiden pohjalta kehittämään toimintaa tai tekemään muutoksia, jos toiminnassa havaitaan aukkoja tai puutteita. Hyväksi havaittuja toimintamalleja kehitetään ja vahvistetaan.
Palaute käydään läpi myös yhteistyöverkoston kanssa.
|
|
Asiakkaan oikeusturva
|
|
Muistutuksen vastaanottaja
Vastaava ohjaaja Maarit Marjeta, 0400 438 762, maarit.marjeta@topinka.fi, maarit.marjeta@gmail.com
|
|
Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Sosiaali- ja potilasasiavastaavat
Ma klo 8.30–11.30, Ti–to klo 9–11
Hanna Mäkijärvi, puh. 013 330 8265
Kati Saurula, puh. 013 330 8268
Käyntiosoite: Torikatu 18 A, 3. krs, 80100 Joensuu
|
|
Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Kilpailu- ja kuluttajavirasto, http://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta
puh. 029 553 6901 (arkisin 9–15, mpm / pvm)
|
|
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle yhdestä viikosta yhteen kuukauteen muistutuksen laadusta riippuen, kuitenkin aina mahdollisimman pian. Aikamäärään vaikuttaa asian käsittelytarve asiakkaan verkostossa.
|
|
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
|
|
Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
|
|
a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen
Palvelukodin kodinomaisuus on keskeinen osa asiakkaan hyvinvointia. Kodinomaisuuteen kuuluu olennaisena osana tuttu ja pysyvä henkilökunta, joka ammatillisessa perhekodissa tarkoittaa perhekodin äitiä ja isää. Tämän lisäksi asiakkaiden turvallisuuden tunteen vahvistaminen syntyy selkeän päivästruktuurin myötä. Omaehtoista opiskelua tuetaan vahvasti.
Palvelukoti tarjoaa paljon tekemistä, harrastusmahdollisuuksia, yhdessä tekemistä ja mahdollisuutta asiointiin ja kaupassa käyntiin. Tavoitteena on luoda puitteet sellaiselle elämälle, jossa asiakas voi kokea onnistumisen kokemuksia.
Palvelukodin päivästruktuuriin sisällytetään riittävästi lepoa (yöunien riittävyys sekä mahdollisuus päivälepoon), aikaa päiväohjelmalle sekä aikaa myös omalle tekemiselle ja harrastuksille. Palvelukodin kahden eri yksikön molemmat pihapiirit sekä lähiympäristö tarjoavat hyvät mahdollisuudet kevyen työtoiminnan lisäksi ulkoilulle, liikunnalle, peleille ja leikeille. Palvelukodissa kannustetaan liikuntaan ja ulkoiluun ja se on myös osa päivittäistä päivästruktuuria.
Asiakkaan painon kehitystä seurataan viikoittaisella mittauksella. Myös verenpainetta on mahdollista seurata säännöllisin mittauksin.
|
|
b) Asiakkaiden liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen
Palvelukodilla on ratsastuskenttä ja mahdollisuus ratsastaa myös metsäpoluilla. Palvelukodin ohjaajilla on monipuolinen koulutus sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan ja luonto-ohjaukseen. Arkipäivään kuuluvat myös koirien ja kissojen hoito ja ulkoilutus. Palvelukodin asukkaalla on mahdollisuus oman kotieläimen, esimerkiksi kissan tai kanin pitämiseen. Niidenkin hoito ja ulkoilutus sekä ruuan osto niille ovat osana asiakkaan päivätoimintaa. Tällä hetkellä kahdella asiakkaalla on omat kissat, joista he huolehtivat omatoimisesti.
|
|
Asiakkaiden terveydentilaa, toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa havainnoidaan päivittäin lenkkeilyn, ulkoilun ja muiden arkitoimien yhteydessä. Asiakkaan kanssa yhdessä sovitulla painontarkkailulla seurataan terveydentilaa, josta tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä, fysioterapeuttia tai jalkahoitajaa. Kampaamokäyntejä järjestetään säännöllisesti.
Myös henkistä hyvinvointia seurataan havainnoiden päivittäin ja raportoidaan mahdollisista muutoksista sekä pohditaan asiakkaan sekä henkilöstön kanssa syitä mahdolliseen mielialan muutokseen ja kuinka tilanne saadaan korjattua. Tarvittaessa otetaan yhteys lääkäriin.
|
|
Ravitsemus
Palvelukodissa nautitaan aamupala, lounas, päivällinen sekä väli- ja iltapalat yhdessä korostaen hyviä pöytätapoja sekä ruokailuhetken sosiaalista ja yhteisöllistä merkitystä.
Ruuan ravitsevuuteen, terveellisyyteen ja maittavuuteen kiinnitetään paljon huomiota. Pääsääntöisesti palvelukodissa syödään kasvisruokaa. Ruuan suunnittelussa ja sen asiakaskohtaisessa annostelussa otetaan tarkasti huomioon asiakkaan perussairauksista ja ohjeista johtuvat erityistarpeet.
Palvelukodissa on aina päivittäin tarjolla hedelmiä, marjoja sekä lämpimän ruuan yhteydessä tuoresalaatti tai -raaste.
|
|
Hygieniakäytännöt
Palvelukodissa korostetaan hyvän hygienian tärkeyttä ja opetellaan sitä asiakkaiden kanssa. Riittävää käsienpesua painotetaan ja palvelukodissa on käytössä aina myös käsidesi. Epidemiatilanteissa huolehditaan hygieniasta tehostetusti ja noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä turvaväleistä, karanteenista ja sosiaalisista kontakteista.
Palvelukodin yhteiset tilat siivoaa kerran viikossa ulkopuolinen siivouspalvelu. Sen lisäksi palvelukodin henkilökunta ja sovitusti myös palvelukodin asiakkaat siivoavat päivittäin yhteisiä tiloja, joiden siisteyttä seurataan ja tarvittaessa tehostetaan siivousta. Palvelukodin yhteisessä käytössä olevat wc-tilat siivotaan päivittäin.
Palvelukodin asiakkaat huolehtivat ohjatusti omien tilojensa siivouksesta. Tarvittaessa siivouksen tekee henkilökunta tai ulkopuolinen siivouspalvelu.
Ohjaajat huolehtivat asiakkaan henkilökohtaisen hygienian toteutumisesta.
|
|
Terveyden- ja sairaanhoito
|
|
Ohjaajat huolehtivat asiakkaan asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon tarpeesta ja järjestämisestä. Henkilöstö on velvollinen havainnoimaan ja huolehtimaan asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon tarpeesta sekä sen järjestämisestä.
Palvelukoti tekee yhteistyötä Honkalammen kehitysvammahuollon, Lieksan terveyskeskuksen, Suomen Terveystalo Oy:n, Lääkärikeskus Villuksen sekä asiakkaiden omien hoitoverkostojen kanssa.
Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi otetaan välittömästi yhteys Lieksan terveyskeskuksen päivystykseen tai hätäkeskuksen numeroon 112.
|
|
Lääkehoito
|
|
Vastaava ohjaaja huolehtii, että asiakkaiden lääkelistat sekä palvelukodin lääkehoitosuunnitelma ovat paikkansa pitävät. Tarvittaessa vastaava ohjaaja päivittää listat.
Palvelukodissa käytetään apteekin lääkkeiden pussituspalvelua, joka vähentää huomattavasti lääkevirheiden mahdollisuuksia.
Jokaisen ohjaajan on suoritettava Mini-LOP-koulutus ja -tentti ellei vastaavaa testausta ole sisältynyt työntekijän koulutukseen. Tentti on uusittava 2-5 vuoden välein.
|
|
YHTEISTYÖ MUIDEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA
|
|
Palvelukodin ohjaajat hoitavat pääsääntöisesti yhteydenpidon asiakkaiden palvelukokonaisuuteen kuuluviin toimijoihin.
|
|
Puhelut, sähköpostit, palaverit sekä säännöllinen raportointi tarvittaessa.
|
|
Alihankintana tuotetut palvelut
|
|
Palvelukodissa käytetään suhteellisen vähän palveluja alihankijoilta. Alihankintaa käytetään pääasiassa siivouspalveluissa. Alihankinnan laatua seurataan kiinnittämällä huomiota, että laatu vastaa palvelukodin tarpeita sekä palvelujen tuottajan tapaa toimia.
|
ASIAKASTURVALLISUUS
|
Palvelukodilla on oma turvallisuussuunnitelma, jota käydään läpi henkilökunnan kanssa ja päivitetään tarvittaessa.
Turvallisuusasioita käydään läpi asiakkaiden kanssa jatkuvasti arjen myötä heidän kehitystasonsa huomioiden.
Asiakasturvallisuutta käydään läpi myös turvallisuusviranomaisten (esim. paloviranomaiset, terveysviranomaiset) kanssa.
|
|
ASIAKASPALAUTE
Palvelukoti Vennyssä ei ole tällä hetkellä käytössä erillisiä asiakaspalautelomakkeita asiakkaille, heidän omaisilleen eikä yhteistyöverkostolle. Perusteena tälle on yksikön pienuus. Palautetta voi antaa suoraan perhehoitajille suullisesti ja kirjallisesti ja osana perhehoitajan ammatillisuutta sitä myös kuunnellaan arkielämän tilanteissa, palavereissa, puheluissa ja sähköpostiviestien kautta herkällä korvalla sekä asiakkailta että heidän omaisiltaan ja viranomaisilta.
Mikäli palaute edellyttää muutosten tai toimenpiteiden tekemistä, ne toteutetaan mahdollisimman pian palautteen saamisen jälkeen. Mikäli palaute edellyttää yhteyttä viranomaisverkostoon, otetaan yhteyttä niin pian kuin se on mahdollista asian kiireellisyystaso huomioon ottaen.
Muutoksiin johtanut palaute kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Havaitut puutteet kirjataan samoin ja niistä ilmoitetaan sosiaalityöntekijälle ja/tai edunvalvojalle.
HENKILÖSTÖ
|
|
Palvelukodin vastaava ohjaaja:
- YTM
- lastenhoitaja
- lisensiaattiopintoja
- opettaja
- luonto-ohjaaja
- sosiaalipedagogi
- Mini-LOP-koulutus
- hygieniapassi.
Toimitusjohtaja, ohjaaja
- TM, pastori
- opettaja
- NTM
- lisensiaattiopintoja
- Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian sivuaineopinnot (30 ov)
- tiedotusopin B-oppimäärä (25 OV)
- sosiologian A-oppimäärä (12 OV)
- opetushallinnon tutkinto (8 OV)
- kasvatustieteen perusopinnot (12 OV)
- lastensuojelun perhetyön erikoistumisopinnot (30 op)
- Mini-LOP-koulutus
- hygieniapassi.
|
|
Avoimet työpaikat ilmoitetaan työvoimahallinnon sivuilla. Työnhakija valitaan haastatteluun CV:n ja vapaamuotoisen hakemuksen perusteella.
Työpaikkahaastattelussa työnhakijalla on oltava mukana alkuperäiset opiskelu- ja työtodistukset ja tiedot mahdollisista suosittelijoista.
Ennen työsuhteen alkamista ja työsopimuksen solmimista työntekijän tulee esittää tarvittaessa rikosrekisteriote.
Työsuhde alkaa koeajalla (max 6 kk).
Sijaiset hankitaan samalla menettelyllä.
|
|
Uusi työntekijä aloittaa työskentelyn aina toisen ohjaajan parina (2 vkoa).
Perehdyttämiskeskustelut työn ohessa työsuhteen alkuvaiheessa. Uusi ohjaaja velvoitetaan tutustumaan palvelukodin info- ja perehdyttämiskansioon ja sovitusti asiakkaiden kansioihin.
Uusi henkilökunnan jäsen perehtyy ensin omatoimisesti omavalvontasuunnitelmaan, minkä jälkeen se käydään vastaavan ohjaajan johdolla hänen kanssaan kohta kohdalta läpi. Vastaava ohjaaja korostaa, että henkilökunnan jäsenellä on oikeus ja velvollisuus noudattaa omavalvontasuunnitelmaa, seurata ja arvioida sen toteutumista ja parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan esittää siihen muutosesityksiä, mikäli sellaisia tulee käytännön työtilanteissa eteen.
|
|
Henkilöstö osallistuu täydennyskoulutukseen aina tarpeen vaatiessa.
|
|
TOIMITILAT
|
|
Palvelukodin asiakkailla on jokaisella oma asunto, joka käsittää huoneen tai huoneita sekä kylpyhuoneen. Asiakkaalla on omat huonekalut ja asiakas saa sisustaa huoneen oman makunsa mukaan. Asiakasta tuetaan ja ohjataan asunnon sisustamisessa hänen kehitystasonsa huomioiden. Asiakkaan henkilökohtaisia tiloja ei käytetä muuhun tarkoitukseen, vaikka hän olisi pitkään poissa.
Palvelukodin yhteiset tilat ovat keittiö, olohuone, yläkerran aulan oleskelutila sekä sauna, suihku ja WC.
Perhekodin vanhemmilla on oma huone.
|
|
Palvelukodin asiakkaat huolehtivat pääasiallisesti oman asuntonsa sekä yhteisten tilojen siisteydestä yhdessä ohjaajien kanssa kehitystasonsa mukaisesti. Viikkosiivous käsittää tavaroiden järjestelyn, vaatekaapin siisteydestä huolehtimisen, pölyjen pyyhkimisen, imuroinnin ja lattian kostealla pyyhkimisen sekä kylpyhuone- ja WC-tilan asianmukaisen siivouksen. Tarvittaessa henkilökunta tai ulkopuolinen siivouspalvelu avustaa tai suorittaa siivouksen.
Jätteet lajitellaan erillisiin astioihin (bio-, lasi-, metalli-, sekajäte ja poltettavat jätteet omiin keräysastioihin). Keräysastiat sijaitsevat pihapiirissä (makasiinin päädyssä).
|
|
TEKNOLOGISET RATKAISUT
Palvelukodissa on sähkövirralla ja akulla toimiva palovaroitinjärjestelmä sekä lisäksi hälytyskeskukseen hälyttävä langaton hälytysjärjestelmä (murto-, palo- ja vesivuotohälytys). Vastaus hälytykseen tulee tekstiviestinä ja puhelimitse 30 sekunnin sisällä.
Lisäksi hälytyskeskus voi muodostaa puheyhteyden keittiön mikrofonin/kaiuttimen kautta ja ottaa hälytyskohteesta kuvia esimerkiksi nähdäkseen, onko tarpeen hälyttää saman tien ambulanssi tai palokunta. Hälytyskeskus voi tarvittaessa ladata kuva-aineistoa yleisistä tiloista vain siinä tilanteessa, kun kyseinen hälytin on tehnyt hälytyksen. Näitä kuvia ei käytetä muuhun kuin em. avun tarpeen määritykseen ja ne tuhotaan hälytyksen jälkeen.
|
|
Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto
Palvelukodilla on käytössä pieni määrä terveydenhoidon laitteita ja tarvikkeita: kuumemittarit ja verenpainemittari. Kyseisten laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään asianmukainen ilmoitus.
|
|
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaa koko henkilöstö. Viime kädessä niistä vastaa palvelukodin vastaava ohjaaja Maarit Marjeta, 0400 438 762, maarit.marjeta@topinka.fi, maarit.marjeta@gmail.com
|
|
Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Asiakkailla on henkilökohtaiset kansiot (tai lokerikot), joissa säilytetään heitä koskevat tärkeät paperit. Kansiot säilytetään lukitussa henkilökunnan toimistossa.
|
|
Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Uusi työntekijä/ harjoittelija aloittaa työskentelyn aina toisen ohjaajan parina (2 vko).
Perehdyttämiskeskustelut työsuhteen alkuvaiheessa sekä palvelukodin info- ja perehdyttämiskansio.
|
|
Missä yksikkönne rekisteriseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?
Humaniores Oy:n toimitiloissa, Palvelukoti Venny, Kylänlahdentie 86 A, 81820 Kylänlahti.
Asiakkaalle kerrotaan henkilörekisterin perustiedot ja hänelle kerrotaan, mitä tietoja säilytetään hänen henkilökohtaisessa kansiossaan.
|
|
Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta, puh. 044 5688 760, marjetaari@gmail.com
|
OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja
|
Paikka ja päiväys
Lieksa 11.11.2024
Maarit Marjeta, vastaava ohjaaja
|
|
|
|
